Kompromisseja

Nyt on vähän kiire. Laatikon laatikkoa en lomaviikon aikana ehtinyt pakkaamaan. Toisaalta hyvä koska sehän tarkoittaa sitä että lyhyt loma tuli käytettyä siihen mihin loma täytyykin käyttää. Rentoiluun ja yhdessäoloon perheen ja ystävien kanssa. Mutta nyt, muutama päivä aikaa! Pakko on paras muusa joten let's get started!

Muuttoon liittyy kaikenlaisia kompromisseja, valintoja enemmän ja vähemmän tärkeistä ja tarpeellisista jutuista. Viime viikkojen aikana olen yrittänyt selittää miksi jostakin olisi hyvä luopua, ja miksi taas jotain kannattaa säilyttää. Itselleni sekä toiselle osapuolelle. Näitä keskusteluja meillä riittää, itse olen se luopuja ja mies on hieman hamstraavampi osapuoli. Ehkä lukuisat muutot on koulineet tuskattomaan materiasta luopumiseen. Jos paita nyt ei enää mahdu päälle ja sitä ei ole käytetty vuosiin, miksi se pitää säilyttää? Uskokaa pois, selityksiä on niin paljon kuin vaatekappaleitakin. Okei, hyvässä yhteisymmärryksessä valitsimme kirpparikassiin UFF (hyss) läjän vaatteita myös miehen vaatekaapeista. Ja maalle sai 'remppakuteiksi' lähteä monta kassillista. Olen hyvin ylpeä hamstraajasta joka on ottanut hatarat ensiaskeleet luopumisen tiellä. Hyvä mieli saatiin molemmille. Itse siivoan kaapit vuosittain ja myyn tarpeettomat kirpparilla, enkä koskaan osaa kaivata mitään, tai edes muista mitä olen myynyt. On vain ihana tunne kun on saanut uutta väljyyttä kaappeihin. Kierrätys kunniaan ja ilo kiertämään, someone's trash is someone else's treasure.
Tässä muutama issue, ihan vain jäävuoren huippu neuvotteluista ;)


Miksi luovuttaisin paperinkeräykseen nämä? Tykkään palata vanhoihin sisutuslehtiin etsimään inspiraatiota... Etenkin nyt kun ideoita pitäisi olla näytettäväksi arkkitehdeille. Believe me, näistä pinoista neuvoteltiin jo kun muutin kapsäkkini miehen luo :D
Nämä tulevat vielä todistamaan tarpeellisuutensa.

 

Mutta nämä luovuttaisin pahvinkeräykseen asiaa sen enempää miettimättä. Mitä näillä enää koskaan tekee, tyhjillä boxeilla? Mutta mukana muuttavat, kuulemma. Sain perusteetkin, mutta toisesta sisään... Don't get it.

 

 

Tämä hyvin piilotettu ihana yllätyslöytö muuttaa varmasti mukana! Mun hymypoika :)

 

 

 

Näillä mennään, tavaroiden tarpeellisuutta ja tunnearvoa pohtiessa täytyy palauttaa ajatukset siihen alkuperäiseen ideaan. Motivaatiokämppään, joka on reilusti tämänhetkistä pienempi, lähtee vain tuiki tarpeellinen tavara. Se minimi jolla raksaprojektin ajan tullaan toimeen. Loput menee maalle varastoon. Laatikkopinot jatkaa kasvamistaan.

Koska kuitenkin siellä jossain jo häämöttää seuraava muutto. Se muutto jota jopa odotetaan, ihan maailman eniten.

ps. tästä jokaisen fashionistan unelmasta, Zanzibarilaisesta banaaninlehti-design-hatusta ei tarvinut neuvotella. Sain sen upottaa jätesäkkiin ilman tunnearvovuodatusta. Miten hattu ja samaa designia oleva kravatti ikinä saarelta matkalaukkuun päätyikään... Don't know.