Löysin rantein

Ihanan rento viikonloppu takana! Kiireisten viikkojen vastapainona viikonloppu tuntui kuin minilomalta. Ajatuksena oli ajella Pohjanmaalle mutta ketään ei huvittanut istua vain parin päivän takia autossa useita tunteja. Kotiin jäätiin ja hyvä ratkaisu olikin. Mies aisti pientä turnausväsymystä ilmassa ja tuli perjantai-iltana kaupasta kotiin punkkupullon ja suklaalevyn kera. Molemmat korkattiin pikkuneidin unille mentyä. 

Raksa ei unohtunut viikonloppunakaan mutta lähinnä mies kävi siellä vain siivoilemassa. Mekin käytiin pikkuneidin kanssa katsastamassa tilanne vain huomatakseni että makuuhuoneiden ikkunat oli jotenkin hassusti liian korkealla. Yllätyksiä, niitä ei tästä projektista puutu.

Itse pääsin hikilenkille yksin molempina päivinä, tosin koira oli jarruna mukana :) Meidän koira on todella maalaistunut siellä paljon hoidossa olleena. Niinkin paljon että inhoaa hihnassa kulkemista. On siis ns. vapauden makuun päässyt perässävedettävä, ja se jos mikä rasittaa kun itse haluaa reipasta tahtia mennä. Tällä viikolla pääsee taas hoitoon, loikkimaan pelloille ja metsiin. Meillä on mummolan kanssa eräänlainen yhteishuoltajuus :)

Käytiin eilen tonttinaapurin kanssa päästelemässä naisellisia 'rakennushöyryjä' Bastvikin kartanolla kahvien ja kakkujen merkeissä. Tämä sopivasti heti ikkunakiukun jälkeen :D

Viikonloppuna on kokkailtu pidemmän kaavan mukaan ja nautittu yhdessäolosta. Neiti on maistellut ensimmäiset hapanmaitotuotteet, rahkalla aloitettiin varovasti ja masu sieti hienosti. Niin, ja oppihan neiti taputtamaankin. Siitä vasta itse olikin ylpeä. Nämä pienen pienet asiat <3

Sain myös nukkua pidempään kun mies nousi neitikäisen kanssa aamutoimille. Ja heräsin viimeistään smoothien voimin.

Tässä elämän ruuhkavaiheessa täydellinen viikonloppu ei paljon tämän enempää ja kummoisempia puuhia vaadi :D

Ihanaa alkanutta viikkoa murut!