5.2.2016

Miten meni?


Kamalaa, väsyttävää, jännittävää, turhauttavaa, raivostuttavaa, innostavaa... Näitä kaikkia oli raksailu meidän(kin) kohdalla. Olisimme voineet valita helpomman tien. 
Aloitetaan vaikka tontin valinnasta. Siitä lapsuksesta olen jo useaan otteeseen maininnut mutta mainitsen seitinohuesti jälleen, hieman vierestä. Olisimme asuneet uudessa kodissa mahdollisesti ainakin vuoden jos olisimme valinneet tontin toisaalta emmekä tästä kolhoosista jossa on heilunut yhdellä tontilla kymmeniä osapuolisia ja alkusäätöihin tuhrautui ikuisuus. Mutta meillä on aivan ihania naapureita, huikea porukka tähän projektiin valikoitui! Piha vilisee alle kouluikäisiä, pikkutylleröllä riittää samanikäisiä kavereita. Kahdeksasta talosta jo neljässä asutaan, loput valmistuvat piakkoin. Kaksi valmistuu suoraan myyntiin. 
Lokaation vuoksi tätä jaksettiin, maisema huikaisee päivittäin. Eilen tuijotin ikuisuuden auringonlaskun aikana merelle, jään päälle noussutta usvaa. Breathtaking. 
  


Sitten se seuraava vaihe joka olisi ollut talon toteutus talopakettina. Tämä meidän tapa jossa itse hoidetaan kaikki nippelit ja nappelit, arkkitehdin valinta, suunnitelmasäädöt, materiaalivalinnat ja tilaukset harkoista, betoneista ja jokaisesta ruuvista lähtien, perustuksista viime silaukseen asti, jokaiseen nilviäisketkuun jotka törkeällä asiakaspalveulla pääsivät pilaamaan edes pienenkin osan raksamuistoistamme. Yms yms yms. Niin, olisimme ehkä valinneet toisen tien. Hermoja ja aikaa säästävämmän. Onneksi kertyi myös ihania muistoja ja mahtaviakin asiakaspalvelukokemuksia. Mutta onko kaikki mennyt ihan putkeen kun tarvitaan lakimiehen apua kuvioita selvittämään?

Mutta nyt ollaan tässä, vajaa kolme vuotta tontin ostosta asumme täällä. Pakkohan tälle potaskalle on saada jonkinlainen closure. Vaikka edelleenkin ikkunatoimittajamme aiheuttaa kiukunväristyksiä hiuskarvaa myöden (mm. osa virheellisistä laseista jotka toimitettiin ja asennettiin heinäkuussa odottaa edelleen vaihtoa, selityksiä on saatu ja sitten ei taas ei ole saatu). 

  


Muuton jälkeen hanskat lensi kirjaimellisesti tiskiin. Viime viikolla K-Raudassa pitkästä aikaa käydessämme siellä ihmeteltiin väliaikaista katoamistamme. Oli pakko pitää taukoa kaikesta, viimeistelystäkin. Nyt alkaa raksaväsymys väistyä, siloittelemattomat nurkat ja lavuaarin reunoilla lepäilevät pyyhkeet ottavat jo sen verran päähän että on aika laittaa ne viimeisetkin pyyhekoukut paikoilleen ja siivota verhomoottoreiden johdot piiloon :) Vaatehuone sai vasta tällä viikolla loputkin hyllyt paikoilleen. Vaatehuoneen viimeistelemättömyys on se eniten päähän ottanut asia. Se taas johtui liukuovesta jonka toimituksessa ja mitoituksessa ei ihan kaikki mennyt putkeen, joten odottelusta tuli pitkähkö... Mutta nyt päästiin siitäkin pulmasta, sekä liukuovi että vaatehuone ovat paikoillaan. Tekemistä ja rahareikiä riittää toki edelleen, kevään tullen talon ulkokuori odottaa rappaustaan ja kuormalavakaiteet parvekkeilla väistyy 'virallisempien' kaiteiden tieltä.

Vaikka viime vuosi varsin väsyttävänä muistoihin jääkin, aika kultaa muistot. Saattaisinpa olla jopa valmis joskus uuteen projektiinkin. Viisaampana. Ja yht'äkkiä nämä kuluneet kolme vuotta ei tunnukaan pitkältä ajalta. Sehän meni yhdessä hujauksessa ;)

Toivon helmikuun ja parin viikon loman myötä heräileväni paremmin tähän raksanjälkeiseen elämään. Kroppa ja mieli ovat tämän levon tarvinneet, on keskitytty vihdoin siihen elämään joka jäi raksan jalkoihin. Mutta nyt poimitaan ne hanskat viimeistelyjen lisäksi myös blogin suhteen. Luonnoksissa lepäilee seuraavaksi keittiöaiheinen postaus, pysykäähän kuulolla! 
Ihanaa viikkistä kaikille! <3

14 kommenttia:

  1. Vastaukset
    1. Nautin! Ihana aurinkoinen päivä, laskiaispulla nenän edessä ja kahvi tippumassa. Näitä hetkiä <3

      Poista
  2. Sun blogilla on ollut kyllä todella osuva nimi. Luin nyt vasta kaikkia raksailuun liittyviä postauksia ihan sieltä tontin ostosta asti. Huikea matka, hatunnosto teidän jaksamiselle. Pienen ihmisen kanssa varmasti haastava yhdistelmä. Ihanaa viikonloppua teillekin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nimi on kyllä aika osuva kun katsoo taaksepäin! :D En tiedä pitäiskö sitä nyt muuntaa jotenkin vaikka rimpuilua on varmaan edessäkin päin... ;) Pienen murun tarpeet meni edelle kaikesta, ehkä raksa-aika oli senkin vuoksi hieman haastava. Neiti ei ole koskaan ollut sen luonteinen että vaan sivusta hiljaa seurailee vaan vaatii huomiota ja läsnäoloa. Hän on ollut se tärkein juttu ja muut asiat on silloin äidin elämässä odottaneet <3 Musta se on hyvä asia jotta ei ole itsekään liikaa päässyt hukkumaan raksamurheisiin. Kun toinen on koko ajan töissä tai raksalla, toisen on oltava pientä varten, silloin pyykit ja ruoanlaitot saa odottaa :D

      Poista
  3. No onpa upeat näkymät ♡♡
    Upeaa työtä olette tehneet.

    VastaaPoista
  4. Jos ette vielä ihan finaalissa olekaan, se kuitenkin jo häämöttää! <3 Törkeän kaunis maisema jo kuvassa, ja kuvat ei koskaan tee oikeuttaa luonnolle...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu ei tee, ja varsinkin oma kamerani ei tunnu tekevän oikeutta millekään :D
      Onko omakotirakentamisen kanssa koskaan finaalissa, muuta kuin henkisesti ehkä...? ;)

      Poista
  5. Onnea uuteen kotiin! Mekin jouduimme remppaamaan kodin totaalisesti ja repimään kaikki auki - ilman omaa halua. Lähes koko vuosi (ja vielä vauvavuosi) meni ja vielä olisi tehtävää. Uaah. :P Ymmärrän siis teitä. Hyvää viikonloppua! :)

    VastaaPoista
  6. Onnea uuteen kotiin. Meilläkin pyyhekoukut odottavat vielä porakonetta ...
    Tulin kurkistelemaan josko olet ehtinyt kirjoittelemaan sisustushaasteen kysymyksiä. Ilmineeraappa sitten niin pääsen lukemaan.

    Hurjalta kolmen vuoden tarinalta kuulostaa. Ehkäpä loppu hyvin kaikki hyvin sitten tasoittaa hankalat muistot mutta niin kauan kuin on jokin reklamaatio kesken niin kyllähän se harmittaa. Meillä tuli ikkunat skaalalta ja ne ovat suuri reklamaation aihe mitä meidän projetissa on ollut. Yksi 2kerroksen lasiseinä tuli väärin (saimme sen lopulta ilmaiseksi), olohuoneen iso ikkuna on vaihdettu nyt 3. kertaan. Keittiön ikkkuna oli myös väärä ja yksi ulkoovi on käyty tähän menessä vaihtamassa.

    Mutta silloin kun reklamaatiot hoidetaan ilman että niiden eteen tarvii "taistella" viivyttelemättä ei asiassa ole mitään ongelmaa. yksi reklamaatioiden suhteen nopeuttava tekijä on se ettei maksa laskua ennenkuin kaikki hommat on hoidettu mutta se ei aina onnistu...

    Tsemppiä loppuhommiin ja aurinkoista kevättä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos tsempeistä Karolina!
      Postaus luonnoksissa valmiina, odottelee kuviin perehtymistä vielä :D Tulossa on siis.

      Lieneekö yhtäkään raksailijaa jolla hommat olisi menny mutkattomasti alusta loppuun. Käsittämätön bisnes tuo raksabisnes. Meillä yritettiin ikkunoiden kohdalla sitä laskun maksamatta jättämistä niin kauaksi että reklamaatiot selviää ja asiat hoidetaan loppuun. Sieltähän tuli sitten karmivalmistajalta tulikiven katkuisia perintäkirjeitä ja kiristivät etteivät toimita viimeisiä osia ennenkuin lasku on maksettu. Avekmet Ylöjärvellä toimii näin, itse Fenglasin kanssa ongelmat oli suht pieniä. Asiat ei vieläkään ole hoidettu kunnialla loppuun ja isoin lasi mm. odottelee vaihtoa edelleen. Meillä oli liukuovessa joko valmistusvirhe tai kuljetuksessa tapahtunut virhe, selvästi nähtävillä alareunassa niin Avekmetin toimari tuli käymään ja sanoi että eihän tuo niin paha ole ja tuputti korjausmaalia päälle :D :D Hohhoijaa.

      Poista
  7. Kaiken tuon jälkeen, nauti kodistasi nyt täydestä sydämestä. Olen sun blogissa eka kertaa ja liityin lukijaksikin. Ois niin kiva jos haluaisit tulla vasta vierailulle Aurinkokujallekkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihanaa, tervetuloa lukijaksi! Tulen ehdottomasti kurkkimaan :)

      Poista