Sneak peek

Hullun keskeneräiseltä näyttää ja tuntuu mahdottomalta että tämän sekamelskan keskellä pitäisi pian asua. Vaikea edelleenkin hahmottaa onko lopputulos sitä mitä kuvitelmissaan on läpi käynyt. Muutamasta jutusta voisin heti sanoa että saattoi käydä pienoinen huti mutta en vielä tohdi arvostelella keskeneräistä. Onneksi nämä silmään pistävät asiat ovat ehkä vain hienosäätöä vailla. Paletti on vielä täysin kesken. Mutta tässä kevyttä esimakua surkean hämärien puhelinkuvien muodossa. En malta odottaa että pääsen fiilistelemään ja hykertelemään valmista! Kohta kehrään takkatulen loimussa, not long now! ;)

Leppoisaa lauantaita! :)

Maalaushommia

Kesälomalainen täällä moi!

Onpahan taas pidellyt hiljaiseloa blogin ja somen puolella. Jospa se tästä taas lähtisi käyntiin! Vaikka kiireet ei tässä vaiheessa ainakaan vaimene, energiaa kuitenkin tuntuu tulevan lisää roppakaupalla syksyn saapumisen myötä. Saattaa toki olla syynsä lomallakin. Kuinka monta kertaa olenkaan jo maininnut syksyn olevan lempivuodenaikani? :)
Jätin tarkoituksella loman syyskuulle. Elokuun viimeinen päivä näet loppui puolikas työaikani. Kesäloman jälkeen lokakuussa palaankin sitten satasella ruotuun, kirjaimellisesti. Puolikasta työaikaa tekevänä ei lomia kannattanut pitää. Kesään mahtui useita pitkiä, parinkin viikon kivoja vapaaputkia ilman lomien 'tuhlailua'. 

Ihanaa kun loma nyt alkoi, ehdin itsekin käytännön hommiin raksalla kun pikkuneiti kuitenkin viettää hoidossa pari-kolme päivää viikossa.  Näin loppusuoralla siellä pitäisi tehokkaasti puurtaa.

Tänään sitten maalasin makuuhuoneen seinää kalkkimaalilla ja nieleskelin lopputulosta. Ei se ihan nyt ollut sitä mitä piti... vielä. 

Valitsin kalkkimaaliksi Kalklitir-jauheen ja sävyksi Winter Primon. Valitsin myös tekniikaksi jotain mitä ei ensimmäisenä suositeltu. Maalin sutimisen sinne tänne. Olin ajatellut joko Tikkurilan Tunto-maalia tai kalkkimaalia mutta kallistuin lopulta kalkkimaaliin. Koska jos kun kyllästyminen iskee, kalkkimaalin päälle maalaaminen on vaivattomampaa.

Appiukko auttoi maalin sekoittelussa ja saattoi käydä maalarin selän takana oviaukossa muutaman kerran vilkuilemassa, ehkä pyöräyttämässä silmiäkin. Saattoipa ehkä raportoida puhelimella 'jollekin' väliaikatietoja työn sujumisesta... :)

Yritin selitellä että vasta toinen kerros toden sanoo. Liukenin paikalta hakemaan tylleröä hoidosta seinän ollessa vielä suht märkä ja tumma pelottava pettymys. Mutta kun huomenna palaan sutimaan toisen kerroksen, se näyttää jo paljon paremmalta. Eikös? ;)

  

Fun?

Pääsikö suustani joskus että tämä on hauskaa? Raksailunaikaisten valintojen tekeminen? Vain muutaman laattamyymälän valikoimat läpikäyneenä joudun imuroimaan sanani takaisin toteamalla ettei se aina sitä tosiaankaan ole. Vaihtoehtoja on järjettömästi! Haluaisin laittaa kylppäreihimme kymmeniä eri laattoja, ihan vain koska en osaa valita vain yhtä. Siihen tässä vielä mennänkin. 
Olen joskus tainnut myös sanoa että mottoni on 'Less is more'. 

Hmpf.. jos näillä suunnitelmilla mennään, ollaan kaukana siitä! ;)

Jaan vähän parin viime viikon kokemuksia. Kokemuksia jotka ovat tehneet valinnoista omalta osaltaan helpompia. 

1. Laattapiste, Espoo. Kun rullasimme kaksin pikkuneidin kanssa myymälään n. klo 11 olimme ainoat asiakkaat. Kukaan neljästä näkemästäni pöytänsä äärellä istuvasta henkilöstä ei noussut missään vaiheessa tervehtimään tai kysymään avuntarvettani. Olin jopa näkevinäni että joku viilasi kynsiään. Voi olla että se oli mielikuvitukseni tuotetta ja suuri klisee... Mutta varmasti joku nautti lounastaan pöytänsä ääressä. Katselin rauhassa parikymmentä minuuttia ja lähdin hiljaisesti. Niin. Emme palaa Laattapisteeseen uudestaan. 

Siellä tosin ihastuin laattaan joka myöhemmän selvittelyni tuloksena paljastui neliöhinnaltaan n. 800 euron arvoiseksi. Taisi olla kyseisen kuuskulmamosaiikin arkkihinta joka foolasi vasta-alkajaa... Puolustus: myös mies tykästyi laattaan ottamani kuvan perusteella, ei ole siis kyse naisellisesta 'kalleimman tuotteen tutkasta'. Mutta emme siis sen laatankaan vuoksi palaa siihen myymälään ;)

2. Kaakelikeskus, Helsinki. Saavuimme miehen kanssa kahdestaan tänne n. klo 11. Saimme rauhassa kierrellä vartin. Myymälässä oli pari muutakin asiakasta mutta silti riitti henkilöitä istumaan tiskien taakse. Vartin kuluttua tuli tupakkatauolta myyjä joka kysyi avuntarvettamme. Lyhyen keskustelun tuloksena naurahti ja sanoi että tulkaa uudestaan ajanvarauksen kanssa ja miettikää tarkemmin mitä haluatte. Esitteli nopeasti laattoja jonka tyyppisiä mainitsin etsiväni. Antoi katalogin mukaan ja sanoi että etsikää edes ideoita.. Ja niiden kanssahan me juurikin mentiin asioille, ainakin luultiin niin. Katalogi on kaunis mutta emme varaa aikaa Kaakelikeskukseen. 

3. ABL-laatat, Helsinki. Vastaava mestarimme tiesi ohjata meidät tänne, itse en ollut kuullut paikasta aikaisemmin. 

Ihana, valoisa miljöö!! Olin innoissani ja positiivisesti yllättynyt. Kaikki oli kauniisti esillä valoisassa tilassa. Olimme ainoat asiakkaat kun saavuimme tänne kaksin miehen kanssa n. klo 11. Saimme heti avuliaan sisutusmyyjän luoksemme ja kierroksen tiloissa. Täällä EI naurettu projektillemme joka käsittää neljä wc-tilaa ja kaksi kylpyhuonetta+saunan ja kodinhoitotilat. Plus pari muuta lattiatilaa päälle.

Saimme erittäin paljon aikaa, sekä erinomaista asiakaspalvelua. Ja mallikappaleita. Sekä uuden ajan. Saimme toki myös niitä katalogeja. 
Olin jo menettää toivoni kahden edellisen perusteella, mutta tämä kokemus nosti taas suunnittelun hauskuuden pintaan. 

4. Värisilmä, Espoo Muurala. Heti asiantuntevaa, sopivan innostunutta asiakaspalvelua vaikka asiakkaita liikkeessä riitti. Sain mukaani paljon katalogeja ja vahvistusta muutamille ideoilleni. Olin liikkeellä kaksin pikkutypyn kanssa n. klo 11. Täällä oli kiva leikkitila lapsille. Tykkään! Tänne palataan varmasti! 

5. Espoon Tulikivi-studio. Täältä löysin heti paljon oman tyylisiäni, talon henkeen sopivia laattoja. Ja loistavaa asiakaspalvelua! Olin ainoa asiakas, liikkeellä kaksin pikkuneidin kanssa ennen puolta päivää. Pikkutypyllä paloi pinna rattaissa ja laskin vapaasti käpsyttelemään myymälässä, tästä ei sisustusmyyjä ollut moksiskaan vaan antoi neiti näpsäkän jopa leikkiä vanhalla tulostimella. Täältä löytyi myös leikkitila. Sain mukaani kivasti mallilaattoja. 

Täällä näin myös livenä valitsemamme kiukaan <3 

Palaamme for sure! 

Mutta näiden on riitettävä (parin nettisivuston lisäksi). En jaksa enempää! :)

Mitä tästä opimme? 
Sen lisäksi että tämän joukkueen saa todennäköisimmin liikkeelle n. klo 11. 
Onneksi sen että tämä ON hauskaa kun alkaa päästä jyvälle ja saa aikaiseksi jonkinlaisen otannan ja rajauksen satojen samantyyppisten vaihtoehtojen välillä. Sen että liikkeellä ON väliä. Ja Hyvä asiakaspalvelu ja asiantuntevuus on A&O! Ja hinta.

Amen.

Lipaston facelift

Olipa kerran... 

Ikean lipasto joka sai pienellä tuunauksella uuden elämän!

Niinkin simppeli facelift kuin vetimien vaihto oli kyseessä! Vihdoin sain tämän projektini päätökseen, sehän ei ollutkaan vaikea mutta aikaa vievä se oli. Vaati pari reissua Lappeenrantaan jotta lipasto sai uuden lookin! Ensimmäisellä kerralla mukanani kulkeutui liian vähän näitä nuppeja. Nyt lipasto on salonki- ja esittelykelpoinen. Huvit ne on äidilläkin kun pirpana uinuu päiväunia. Laattakatalogit saa odottaa kun tärkeämpi työ menee edelle! ;)

Löysin Lappeenrannasta Sisustajan Onni putiikista näitä hauskoja valurautaisia vetonuppeja. Valinta oli vaikea, vaihtoehtoja runsaasti. Olisin hyvinkin voinut leikitellä ja valita jokaiseen laatikkoon erilaiset ja eri väriset nupit. Keltainen kutkutti kovastikin. Mutta nyt mennään maltillisemmin hennolla roosalla, pupuilla ja pöllöillä! 

Mitäs tykkäätte? :)

Love at first sight

Lamppuhulluus. Se vaivaa ja myllertää. Se aiheuttaa pakkomielteitä. Tämä on Lamppuhullun päiväkirjat vol ##. Tuskailen ja painiskelen valmistuvan kotimme valaisinvalintojen kanssa, kaikkia kun ei voi saada. Vaikkakin WinLedin kaverit pähkäilee raamit puolestamme, silti on tiloja jotka vaativat tietynlaisen valaisimen jotta koti saadaan näyttämään kodilta. Viimeisimmän pakkomielteen sai aikaan myös ikuisuuksia haikailemani Jielde valaisin.

Vintage Jielde, I might add <3

Tapasin kaunottaren muutama viikko sitten internetin ihmeellisessä maailmassa ja palasin sitä päivittäin ihastelemaan. Yritin sammuttaa liekkiä. Mutta minkäs teet, muutaman viikon pähkäilyn jälkeen liekki edelleen savusi eikä osoittanut tukahtumisen merkkejä. Kotiutettava se oli. 
Kohtalokin yritti puuttua peliin. Miehen vaihdellessa sähköposteja myyjän kanssa tuli tieto että haluamamme valaisin, josta olimme kauppaa käyneet, onkin päätynyt jollekin sisustusbloggaajalle! :) Ja niinkun olin hiillostanut miestä viikkojen aikana että tee nyt ne kaupat jo tai yksilö viedään käsistä! Niin sitten kävikin. Mies kehtasi tyynnytellä moneen kertaan että eihän sitä nyt kukaan osta, don't worry babe... 
Mutta onneksemme samalta myyjältä löytyi toinen, tosin tällöin vielä kasaamaton. En tiedä mitä parisuhteelle olisi tapahtunut jos tätä toista yksilöä ei olisi ollut... :)

Mutta nyt meillä asuu Vintage Jielde Loft, kaikkine nivelineen. Pientä jännitystä ja turhautumistakin oli jo välillä ilmassa. Aikomus oli hankkia Jielde vasta uuteen kotiin mutta eihän tällaista tilaisuutta voinut jättää käyttämättä. Miehen ihan ensimmäinen reaktio ehdotukselleni oli että eihän nyt vaan hankita tähän kämppään mitään romua enää...? Romua!? Hys!!! Mutta ihastuipa sitten tähän ranskalaiseen hänkin. Tinki ja nouti kaunottaren kotiin. Lumoava, samalla rouhea. Ja kunhan vain pääsee oikeuksiinsa asettuessaan uudessa kodissa suunniteltuun paikkaansa...

''Vintage Jielde valaisin, Ranskalainen design klassikko, 1950 luvulta. Suunnittelija Jean-Louis Domecq. Valaisin on 1960-70 luvulta. Ollut teollisuuskäytössä, jonka jälkeen kunnostettu ja testattu. Hyväkuntoinen! Pinta harjattua metallia. Mekaniikka (nivelet) toimii hyvin. Korkeus 0.4m - 2.5m riippuen nivelten asennosta.
Tämä lamppu upea vintage, vähintään 30 vuotta vanha ja on suurempaa loft kokoa.''
SOLD!  

Huoh <3

Kodin sydän

My kitchen diaries. Tästä aiheesta voisin pulputtaa vaikka kuinka ja paljon. Ja vihdoin saankin... tai ainakin avaan edes hieman tulevan kotimme keittiösuunnitelmia. Mikä olisikaan parempi hetki rönsyillä kuin tämä harmaa räntäsateinen sunnuntaiaamu :)

Keittiö on meidän kodin sydän, komentokeskus. Oli se millainen tahansa, siellä vietetään runsaasti aikaa ja käydään ne kaikkein tärkeimmät keskustelut. Annetaan kaikkein pisimmät halaukset pitkän päivän tai huonosti nukutun yön jälkeen. Seisten tai istuen. Yksin, kaksin tai kolmin. Usein isommassakin seurueessa. 
Kun muistelen kaikkia keittiöitäni joissa olen saanut/joutunut/sopeutunut kokkailemaan luulin jo varmuudella tietäväni mitä haluan. Olihan tässä tulevassa kaikki mahdollisuudet täydelliseen. Silti suunnittelun vaikeus yllätti. Ja niin se kuitenkin meni että ei siitä ihan täydellinen tule. Keittiön muoto tai budjettikaan ei täysin salli haaveideni keittiön suunnittelua. 

Seurustelukeittiö, social kitchen. Se on meidän juttu. Keittiö saa näyttää keittiöltä.

Kuvat: Diesel Social Kitchen 

Viimeisimmän sinkkukotini minikeittiön suunnittelin ja remontoin seitsemän vuotta sitten. Tällöin kaappivalintani oli Kvikin Mano korkeakiiltovalkoisena, puu- ja terästasoilla, Smegin vaaleansinisen jenkkijääkaapin kera. Mies remontoi viimeisimpänsä 5 vuotta sitten. Tällöin olin kuvioissa jo mukana mutta emme vielä asuneet yhdessä joten mielipiteeni ei ollut niin tärkeä kun äidin ;) Mies valitsi mattamustat keittiökaapit, tummilla kivitasoilla. Päätin siis että tulevaan keittiöömme emme valitse ainakaan korkeakiiltovalkoista tai mustaa (tai Smegin jääkaappia joka osoittautui ajan jälkeen aikamoiseksi sähkösyöpöksi).
Haluan industrial-henkeä! Raffimpaa! Elämän jälkiä! Vaan kuinkas kävikään... 

Korkeakiiltovalkoinen on tilattuna :) Harkitsimme hetken harmaan sävyjäkin, muita värejä en osannut ajatella. Saati puun erinäiset sävyt kaapeissa eivät ehkä ole meidän juttu. Pienehkön väännön aiheutti matta/kiiltävä issue, itse ensin olin vahvasti matan puolella, mies taas halusi kiiltävän. Kun kyseenalaistin korkeakiiltovalkoisen trendin hiipumista jo vuosi sitten, sain lähes kiukkuisia vastauksia keittiökauppiailta. Ei missään nimessä! 
Noh, tämä asia on kuin sisustuksen mustavalkoprintit, ne vain pitävät pintansa. Ovat enemmän voimissaan kuin koskaan. Varsin pitkä valtakausi, joku sanoisi liian pitkä. Anyway, valkoinen se nyt on. Ja se kiiltää! 
Teimme tilauksen keittiöstä jo viime marraskuussa pienoisen paineen alla, tiedättehän nämä  nyt-jos-tilaat-saat-alennuksella-ja-se-on-voimassa-vain-juuri-tämän-hetken. Yllättäen myös yhteyshenkilömme kiinnisaaminen hankaloitui tilauksen jättämisen jälkeen. Sitä ennen ei ollut ongelmaa.

Jo reilu vuosi sitten tammikuussa kävimme Scavolinilla hakemassa tarjoukset Diesel Social Kitchenistä. Siinä olisi ollut meidän molempien makuun täydellinen keittiö. Valkoisen, teräksen ja lasin yhdistelmä. Silloin asia vielä kuitenkin tuntui kaukaiselta ja pohdinta kaatui hintaan joka oli hurja ilman keittiökoneitakin. Keittiöön olisi tarvittu niin monen monta tyyristä erikoiselementtiä näyttääkseen mieluisalta että hinta kohosi pilviin. Ja puolet olisi pitänyt maksaa jo tilatessa. 
Vieläkin pieni Diesel-kaipuu herää silloin tällöin mutta nyt olen enemmän kuin tyytyväinen valintaamme. Nyt saimme keittiön, kodinhoitohuoneen ja teknisen tilan kalusteet yhden Diesel-kokonaisuuden hinnalla. Ja Scavolinin antama tarjous Dieselistä oli kaiken lisäksi ilman keittiökoneita. 

Diesel Social Kitchen

Tuleva keittiömme, se on aika kaukana industrial-hengestä :) Näin ne suunnitelmat matkan aikana muuttui. Valjujen kuvien kanssa saa hieman käyttää mielikuvitusta jotta näkee kokonaisuuden.

Oli asioita joista en halunnut tinkiä:

1. Huomaamaton liesituuletin. Pohdimme saarekkeesta nousevaa mallia tai kattoon integroitua mallia, molemmat Savolta. Päädyimme kattomalliin koska emme halunneet kikkailla saarekkeen tilaratkaisujen kanssa. Katsastimme myös Boran liesimallit joissa liesituuletin on integroituna lieteen. Niissä ulkonäkö ei välttämättä miellyttänyt vaikka erittäin toimivilta ratkaisuilta kuulostivat ja näyttivät. Tämä ratkaisu olisi huippuimuriin kytkettynä myös vaatinut myönnytyksen saarekkeen tilaratkaisujen kanssa.

2. Kuivauskaappi. Kutsukaa vanhanaikaiseksi, tyylittömäksi tms... tai vaan suomalaiseksi ;) Tiskikoneesta huolimatta tiskaan jonkin verran käsin. Muoviastioita, puukapustoja, leikkuulautoja, pirpanan astioita, viinilaseja. Tämä vähän-jaksava-äiti-ihminen ei ehdi viitsi kuivata tiskejään käsin, saati katsella kuivavia astioita. Sekamelska pitää saada kaappiin piiloon, sellaisia elämän jälkiä en kaipaa näkökenttääni :) Ulkomailta vierailevat ystävät jaksavat aina ihastella tätä suomalaista 'keksintöä' jonka ehdottomasti omaan keittiöönsä haluaisivat. Pidän siitä kiinni. Tässä jouduttiin siis tekemään kompromissi yläkaappien ja koko seinän (kaikki integroituna) kattavan korkean kaapiston välillä.

3. Saareke. Olin ehdoton sen kanssa, ja onneksi tila salli sen toteuttamisen. En haluaisi olla keittiöön sulkeutunut emäntä. Ja saarekkeen haluaisin muodostuvan kodin sydämeksi. Saarekkeelta on suora näköyhteys arkiruokailutilaan, toiseen ruokailutilaan ja olohuoneeseen.

4. Breakfast cupboard. Käännöskukkanen: aamiaiskeskus :) Maailmalta tuttu keittiöelementti joka toiminnallisuudessaan sulkee sisään kaiken minkä haluan silmistäni pois. Kahvinkeitin, vedenkeitin, leivänpaahdin, blenderi jne. Mies haluaisi siihen vielä vesipisteenkin. Ja minä haluaisin kirjaston keittokirjoilleni. Meille on suunniteltu tätä keskusta keittiön arkiruokailutilaan, mutta se minkälaisena se toteutetaan on vielä epäselvää. Puusepän työnä, metallimiehen työnä vaiko suoraan keittiövalmistajalta. Vai valmistuuko se sekalaisista hylly ja kaappielementeistä. Tässä voisin vielä käyttää sen kaipaamani Diesel-kortin. Mutta kaapiston täytyisi sulautua muuhun keittiöön.

5. Iso viinikaappi! Tämä ei varmasti enempiä selittelyjä kaipaa :) Siihen valintamme oli Festivo. 

6. Betonitasot. Tämä asia oli jo täysin varma vielä jokin aika sitten. Siinä olisi se kaipaamani pieni ripaus industrial-henkeä ja twistiä, mutta betoni olisi mielestäni vaatinut mattaovet. Loppusuoralle onkin nyt päässyt villejä kortteja. Tasot puuttuvat tilauksesta vielä. Kunhan keittiön lattian materiaali ja väri varmistuu, voin tehdä ratkaisun tasoista. Kokemusta on kivitasoista, teräksestä ja puusta. Luultavasti mikään näistä ei ole valintamme.

Pohtimista on hurjasti. Minkälainen keittiö jaksaa miellyttää silmää pitkään ja on meidän tarpeisiin toimiva? Keittiötoimittajaksemme valitsimme Noblessan. Toimittajan jota emme olleet hetkeäkään harkinneet, hyvä että tiesimme sen olemassaolosta. Kävelimme liikkeeseen koska satuimme asioimaan kauppakeskus Liilassa muilla asioilla ja Keittiömaalla oli siellä viikonloppuesittely. Sanoin miehelle että suostun tulemaan jos et sitten puhu kenellekään mitään ja katsotaan vaan pikaisesti ja lähdetään. Ja pian hän oli jo sopimassa suunnitteluaikaa. 'Eihän se mitään maksa!' :)
Maksoipa hyvinkin. Lopputulos selviää myöhemmin. Stay tuned.

*Kaikki Diesel Social Kitchen-inspiskuvat lainattu Scavolinin pinterest kansiosta.  

Miffy tuli taloon

Meidän pienokaisella on oma hyvä haltiatar. Tämä haltiatar on tarkkakorvainen ja tarkkanäköinen. Hän selvästikin seuraa äidin blogia ja lukee rivien välejä whats appissa. Tämä hyvä haltiatar täytti nyt äidin kolme toivetta kertarysäyksellä. Sai pienokaisenkin ikionnelliseksi. Eikä ollut ensimmäinen kerta <3

 

Äiti oli kertonut ihanalle haltiattarelle pikkupalleron Miffy-ihastuksesta. Miffy-kirjat ja pehmot ovat suosituimpia kaikista. Samoin äiti oli valitellut haltiattarelle kivojen lastenhuoneen yövalojen puutetta markkinoilla.  Äiti oli myös kertoillut blogin puolella loppumattomasta innostuksesta lastenhuoneen sisutuspuuhissa. Ja tämä haltiatar tuntee äidin tyylin 22 vuoden kokemuksella kuin omat taskunsa.

Eräänä aamuna viime viikolla hyvä haltiatar saapui kotikaupungistaan Pariisista ja ilmestyi meidän kotiovelle. Mukanaan Miffy ja aamiaiscroissantit. Ihana Miffy joka toteuttaa äidin ja tyttären yhteiset toiveet. Miffy on himmennettävä lamppu joka toimii neitokaisen huoneen sulostuttajana ja yövalona. 
Täydellinen! 

Muutto

Palataanpa vielä viime vuoteen ja kaivetaan luonnoksista sinne roikkumaan jäänyt postaus joka sai väistyä joulukalenterin tieltä, ja melkein jäikin unholaan...

Moni raksailumme haasteista (ja blogista) tietämätön kyseli että joko se muutto, jota puheissani viime vuoden loppupuolella sivusin, on jo SE muutto? Valitettavasti ei. Vaikka alkuperäinen toive tontin oston aikoihin oli että 'jouluksi 2014 kotiin'.

 

Minimiin muutto omaan huoneeseen oli syksyn aikana tapetilla päivittäin. Väliaikaiskodin toinen makuuhuone toimi eräänlaisena sekavarastona/työhuoneena/lastenhuoneena. Huone jonka oven aina suljin vieraiden saapuessa. Miehen takaraivossa hälytteli ajatus työhuoneen menetyksestä, joten hän googlaili hissukseen isompia asuntoja. Varovasti sitten kyseli, näyttäen jo viereisestä taloyhtiöstä löytämäänsä asuntoa, että jos nyt vielä kerran muutettaisiin. Vaikka se ei toivomamme muutto vielä olisikaan. Minimii saisi oman huoneen, me saisimme oman makuuhuoneemme 'takaisin' ja lisäksi olisi vielä yhdistetty työhuone/vierashuone. Myyntipuheen päätti se että minun ei tarvitsisi tehdä yhtään mitään, hän hoitaisi kaiken. Aivan loistavalta kuulosti. Hmm... Mutta meneekö se koskaan niin? :)

Kaikki meni itseasiassa aika kivuttomasti. Päätin jo etukäteen että koska muutto tapahtuu vain sisäpihan toiselle puolelle, muutosta lanseerattaisiin Ikea-kassi muutto. Aivan loistavan kestäviä ovatkin nuo siniset kaverit joita hamstrattiin avuksi tutuilta ja tuntemattomilta. Onneksemme uusi asunto oli tyhjillään ja saimme avaimet sinne jo pari viikkoa ennen virallista muuttopäivää. Asunnossa oli tehty perusteellinen siivous ja maaliremontti, sekin helpotti. Siinä sitten pakattiin ja kuljetettiin tavaraa kassi kerrallaan pihan toiselle puolelle reilun viikon ajan. Samalla purkaen ja järjestäen paikalleen. Sain ihania ystäviäni avuksi useimpina päivinä ja aina saatiin pakattua vähän. Ohjenuorana: pakataan löyhästi :) Viimeinen rutistus tapahtui isommalla porukalla jolloin siirtyivät huonekalut. Seuraavana päivänä mies lähtikin sitten työmatkalle ja minä purin pakaaseja itsekseen paikoilleen viikon ajan.

Todella tyytyväinen kuitenkin olen että muutto siihen väliin rutistettiin. Saatiin kivasti neliöitä lisää ja samalla tuli myös tehtyä väli-inventaario kamojen suhteen. Ennenkaikkea tyllerö sai oman huoneen ja minä pääsin 'sisustamaan' sitä hädintuskin 6 neliöistä koppia :) 

Huomaan että tulevassa kodissa ainoa asia joka on selkeänä mielessä, on juuri lastenhuoneen sisustus. Huomaankin suuntaavani päiväkävelyillä aivan liian usein Lastenhuone.fi liikkeeseen. Ihana paikka, ja aivan liian lähellä :) Muuten ajatukset uuden kodin sisustuksen suhteen vielä hieman tuuliajolla. Jotenkin pitäisi ensin nähdä valmiina... 
Mutta nyt on ollaan jo toisessa väliaikaiskodissa, tästä ei muuteta enää kun siihen omaan valmistuvaan kotiin. Sehän onkin noussut nyt hyvällä vauhdilla, mutta siitä lisää myöhemmin. 

Ihanaa viikkoa kaikille!  

***

Kuvakimaraa neitokaisen huoneesta:

Vuosia vanhat musta/harmaa/valkoiset happylightsit kaivettiin varaston kätköistä ja ne saivat lisäväriä roosan ja pinkin sävyisistä palloista. Uutena ostoksena kattoon ihanan hörhelö Vita Eos.

Pikkuneidin vauvalahja, Mademoiselle kiikkutuoli on itseoikeutetusti neidin huoneessa. Minimii sai myös oman walk in closetin :)
 

Olohuoneen Helmat-valaisin muuttaa minimiin huoneeseen viimeistään uudessa kodissa. Tuunailinkin sitä jo valmiiksi tyttömäiseen kuosiin :)

4th

Meidän piti tänään minimiin kanssa ajella päiväksi viimeisillään raskaana olevan ystäväni luo. Lähetin illalla vielä myöhään viestin vointia kyselläkseni ja varmistaakseni treffejä. Hyvä että varmistelin, vastaus tuli nopeasti. Olivat synnärillä jo käynnistystä odottelemassa, vesien mentyä jo aiemmin kotona. Huisin jännää! <3 Vitsailtiin kesän kynnyksellä että me saimme pääsiäispupun ja heille saapuu oma pieni joulutonttu. Pieni tonttupoikahan sieltä nyt syntyi, muutama päivä ennen laskettua aikaa!

Meidän suunnitelma vaihtui kotipäiväksi. Ihanaa sekin! Lakananvaihto olikin raskain puuha mitä tähän aamuun keksin :) Ärsyttävien kotitöiden listalla top kolmen joukossa. Varsinkaan superkingsize-kokoisen täkin tunkeminen pussilakanaan ilman apua ei ole mielipuuhiani.

Nämä lakanat vaihdan aina kuitenkin mielelläni. Näiden lakanoiden thread count on törkeän ihana, 800. Ainoat laatuaan meillä, suorastaan pyhälakanat! :) 
Jo siitä lukemasta tietää sukeltavansa unelman pehmeään settiin. Onko parempaa kuin puhtaat vitivalkeat lakanat? Joulunpunainen lisä pääsee sänkyyn vain joulukuussa. Juuri sopivalla annostuksella. Näissä unet on huippusuloisia ;) 

Tänään heräilin tähän (tai sitä ennen olin herännyt minimiin käännellessä nenääni kuin volyyminappulaa). Muistan kuinka viime vuonna jouluaamuna yötöistä tullessani, ennen uneen vaipumista soitin pikkuiselle masun läpi juuri tätä laulua. Olin myös työvuoron päätteeksi piipahtanut Naistenklinikan puolella varmistamassa että kaikki pienellä kunnossa koska oma vointi oli vähintäänkin ollut yön aikana surkea. Verenpaineet temppuilivat niin alhaisissa lukemissa että ihan pienimpien lasten arvoja hätyyteltiin.
Kaikki oli kuitenkin hyvin <3 
Oma kroppa vain hälytti yötyön mielipuolisuudesta siinä tilassa. Never again.
 

Jouluöverit. Nyt jo.

 Äipän ja minimiin tyttöjen lauantai sujui leppoisasti. Miehen ihmetellessä jouluhömpötystä Köpiksessä, me fiilisteltiin joulua kotihoodeilla. Hieman herne nenässä lueskelin tekstiviestejä tanskalaisten upeista jouluvirityksistä Tivolin tienoilla. Not envious at all... Mutta löytyy sitä suloista joulutunnelmaa Suomestakin, ihan omilta kulmilta Espoosta! 

Vinkkinä kaikille muillekin Espoon suunnalla pyöriville, parikin ihanaa sisustuspuotia on tänä viikonloppuna jouluisissa tunnelmissa, lauantaina sekä sunnuntaina. Piipahdimme minimiin kanssa ihanan Päivin monday TO sunday puodissa Espoonlahdessa ihastelemassa joulutunnelmaa ja tekemässä ostoksia. Äiti sai maistellakseen herkullista omenaista glögiäkin.
 Kävimme myös Saunalahden Homebazaarissa. Äippä pääsi glögin makuun sielläkin.

Kännykkäkuvat ei tee minkäänlaista oikeutta puotien ihanalle tunnelmalle, se ei välity läheskään niin hyvin kun haluaisin. Mutta seuraavassa edes pientä yritystä. 

Tässä monday TO sunday 'maistiaisia'

Alla Saunalahden Homebazaar

Kasvihuoneen puolella

Molemmat puodit pullollaan ihania joulukoristeita, lahjaideoita ja tunnelmaa.  Itsekin sain mukaani monta kivaa joulutuliaista, ja kotiinkin jotain pientä kivaa.
Aina ilo käydä! Menkäähän heti sunnuntaina :)

Me jatketaan huomenna virittäytymistä joulutunnelmaan Fiskarsin Ruukin joulunavauksessa.

Jouluöverit. Nyt jo.
 I know. Can't help it though. Just LOVE it <3