20.10.2015

Rankka päivä

Pääkopan sisällä meinaa räjähtää. Aamuni alkoi otsasuoni jo valmiiksi sykkien. Kun sain vietyä tyllerön hoitoon, räjähtikin sitten oikein kunnolla. Kiukkusin, kiljuin ja rähjäsin, sain siitä palkaksi taukoamattoman päänsäryn. Huusin miehelle puhelimessa että nyt riittää ja luovutan tämän scheissen suhteen! (hyvä ajankohta luovuttaa)
Tämä kiukku tuli onneksi aivan jälkijunassa. Kun eilen illalla näin kellaritilan pikku weeceen lattian, ympärillä oli liian monta ihmistä jotka olisivat syyttä suotta jääneet pyörremyrskyn alle jos olisin antanut kiukun siinä paikassa tulla. Oli oikeastaan pakko pidätellä aamuun ja huomaan todellakin niskassa ja leukaperissä että olen asiaa märehtinyt myös unissani. 

Miten meni noin niinkun omasta mielestä? Tämä laatoitus siis?



Näyttää siltä että asialla olisin ollut minä tai jopa meidän pikkutyllerö. Mikä laatoittaja tekee tällaista jälkeä? Tekee sen täydellisimmän sauman näkymättömään paikkaan allaskaapin alle ja jättää näkyvimmän reunan tämmöiseksi? Ja väittää vielä hankkimaansa sauma-ainettakin mustaksi? Itselleni tämän mattamustan hexagonin valinnan perusteena oli juurikin se että saan siihen pikiMUSTAn sauman.

Kyseessä on siis sama laatoittaja joka on ollut koko ajan kuvioissa. Taitaa ote herpaantua pahemman kerran kun on viimeisestä tilasta kysymys ja palkkapäivä häämöttää :( Tämä laatoittaja myös sanoi meille että jos olisi etukäteen nähnyt talomme laattavalinnat, hän olisi pyytänyt tuplaliksan. On kuulemma mennyt liian kauan aikaa tähän työmaahan. 
Hello Mr Työmoraali!?!

Sauma-aine on selvästi tummanharmaa, ei haluamani pikimusta.
Ja minussa on vika kun valitsen tämmöisiä laattoja. Näinhän se on. 
Siltikin vaan ottaa niin paljon päähän, vieläkin. Eikä se ole vain tämä kerta tässä prokkiksessa kun jotain menee pieleen. Ja aina se ottaa päähän yhtä paljon.

oven ulkopuolelta

 Tähän voisin luetella taas kliseet vaikka että "materiaahan-se-vaan-on", "ei-niitä-kukaan-huomaa", "asennekysymys", "turha-murehtia-kun-on-vellit-jo-housuissa" ja "voi-tytönreppanaa-kun-on-uusi-talo-ja-kaikki" -keissit. Jos joku niitä jo kielen päällä pyörittelee. Täysin tiedossa.
Nämä vellit, materia, ja niiden epäkohdat vilisee silmieni edessä päivittäin. Ja kun tekee uutta ja on kaikki mahdollisuudet hyvään, miksi tehdä sutta????

Yritin rauhoittua ennen raksalle suuntaamista, kävin Lidlin kautta, ostin salmiakkisuklaata ja söin puolet levystä. Ajattelin että näin pystyn juttelemaan laatoittajan kanssa rauhallisemmin. Ei ollut laatoittaja työmaalla. Ei tarvinut keskustella. Vaikka hän ei muutenkaan mielellään mun kanssa keskustele, miehen vaan. Katsotaan milloin ilmestyy työmaalle seuraavan kerran, korjattavia kohtia löytyy.

Eiköhän näihinkin joku ratkaisu löydy. Tuohon oven alle syntyneeseen mokaan vaikkapa sitten se laatoittajan miehelleni ehdottama kynnys (meidän kynnyksettömäksi aiotussa talossa)...

Strömsö-versio viereisestä ovesta


Onneksi on myös kohtia joista pidän valtavasti! :)




Toivottavasti teillä muilla on ollut parempi päivä! <3
 


19.10.2015

Äiti-haaste


Warning: söpöstelyä raksarintamalta! ;)




"Luen rivien välistä että olet upea äiti. Olet odottanut aarrettasi pitkään ja on mahtava aistia se rakkaus ja lämpö mitä tunnet tytärtäsi kohtaan, ilman että korostat sitä jatkuvasti. Se on itsestään selvää. Koen että tiedän sinusta äitinä jotain, mutta et juurikaan paljasta henkilökohtaisuuksia. Nyt haluaisin tietää hieman pintaa syvemmältä. Otatko haasteen vastaan?"

Häkellys maximus.

Kiitos Susanna! <3
Kun haaste alkaa näin kauniisti ja on näin henkilökohtainen, en mitenkään voi siirtää tätä syrjään. Sain tämän mamma-haasteen Susannalta jo tyttären täyttäessä vuoden(!) mutta vasta nyt, unettoman yön ratoksi tartuin tähän. Sopivasti puolitoistavuotispäivän jälkimainingeissa :) Aihe on mitä kultaisin, haasteessa käsitellään lapsosen ensimmäistä vuotta ja minun ensimmäsitä vuotta äitinä. Joten täältä pesee!


1. Mikä oli ensimmäisessä vuodessa haastavinta?
Ajoittainen riittämättömyyden tunne.  
Ja huono omatunto siitä että tyttären ensimmäinen vuosi osin 'hukkui' raksailun sekaan. Se oli vaikeaa hyväksyä.

 


2. Tympeintä?
Toisten ihmisten (äitien) mielipiteet siitä miten mikäkin asia pitäisi tehdä. Erinäisistä ohjeista ja 'taivasteluista' voisi kirjoittaa kirjan. On syitä miksi en jaksa hiekkalaatikkoseuroja.


3. Huippuhetkiä?
Se pieni vaaleanpunainen kupla joka meitä kolmea alussa verhosi, Jorvin perhehuoneesta lähtien, oli niin ihana että ne muistot kantaa ikuisuuteen. Huippuhetkiä tuli ja tulee edelleen päivittäin! En osaa eritellä <3
Isommassa kokonaisuudessa olen kuitenkin ollut erityisen onnellinen siitä että tyttö on ollut terve. Sekä siitä että neiti on ollut hyvä nukkuja alusta asti. 
Easy happy baby! <3



4. Hankittuja turhakkeita/huteja?
Hoitolaukku. Hankin raskausaikana Mothercaresta hoitolaukun joka jäi lähes täysin käyttämättä. Alusta asti tuntui helpommalta käyttää vain hieman normaalia isompaa käsilaukkua. Samujin Tori palveli tässä asiassa täydellisesti kätkien sisäänsä kaiken tarvittavan. Tekee sen edelleen :)
Miehen innostus teknisiin vempeleisiin poiki meille myös kolme erilaista itkuhälytintä joista yhtäkään ei tarvittu kotona, toistaiseksi. Mutta kohta tosin ollaan kolmen kerroksen väkeä. 
Kahta näistä vempeleistä ollaan käytetty maalla ja mökillä, yksi on unohtunut pakkauksessaan laatikon pohjalle.
Kun aina tuli vastaan uudempi ja parempi (lue:teknisempi)...




5. Ehdottomia hittejä?
VAUNUT! Bugaboon Buffalot! Bugikset olivat vaunurakkauteni jo reilut kymmenen vuotta sitten kun itse vasta jollain tasolla haaveilin äitiydestä ja Hollywood oli seonnut niistä. Ne taisi muistaakseni silloin olla Cameja eikä vielä Buffaloita...  Buffaloihin päädyttiin suurten etupyörien vuoksi, koska koin että tarvitsemme muutakin kun city-vaunut. Kadun kuitenkin että emme hankkineet Donkey-mallia. Tukholman reissulla reilu vuosi sitten ihastelimme miehen kanssa kun lukuisat tukholmattaret työntelivät Donkey monojaan, mitään muita ei juuri näkynyt katukuvassa. Monoja näkyy paljon nyt jo täälläkin. Mies ihmetteli että miten minä en käytännön(?) ihmisenä vaunuja hankkiessamme antanut määräystä tuollaisia tilata... Kaduttaa joo, mutta vain vähän :)
Ehdottomia hittejä olivat myös Aden & Anaisin isot bambuharsot. Ne olivat päivittäisessä käytössä ensimmäisen puolen vuoden aikana ja olivat mitä pehmeimmät ja monikäyttöisimmät! Toimivat kesävauvalla aurinkosuojana, peittona, imetysliinana, kantoliinana, puklurättinä jne... Niitä kiittelin päivittäin. Ja ajoittain vieläkin nuuskuttelen niistä vauvantuoksua.


6. Suhteesi kirppareihin?
En ole ehtinyt kirpparille. Olen aikonut monesti käydä, ovat kuulemma varsinaisia aarreaittoja! Oma myyntikasani vaatehuoneessa kasvaa kasvamistaan mutta kirpparihankintoja meille ei ole kertynyt. Olemme saaneet ystäviltä jonkin verran tavaraa ja vaatetta käytettyinä. Tuhlaan tyttären vaatteisiin luvattoman paljon. Törmäsin Vauva-lehden keskustelupalstaan ehkä vuosi sitten ja siellä sivupalkissa näin keskustelunavauksen: 'Säälin todella niitä vanhempia jotka ostavat lapselleen vaatteet uutena!' Kommentteja oli satoja, en perehtynyt niihin. Muistan ajatelleeni että onkohan tämä pohdiskelija koskaan pysähtynyt miettimään että mistä ne vaattet sinne kirpparille päätyvät?
Säälittävä täällä moi!  


7.Lastenvaatteiden lempimerkki? Pastelli vai mustavalkoinen?
Eniten taitaa olla Zarasta, Gapista ja Gugguulta. Muita suosikkeja ovat myös kohtuuhintaiset Next, Old Navy, Lindex ja PoP. Papu Design ja Pomp de Lux miellyttävät myös. 
Ostan liian paljon mutta en haluaisi maksaa liikaa vaatekappaleesta jonka käyttöaika varsinkin vauva-aikana on todella lyhyt. Pastellia ja iloisia värejä löytyy mutta prinsessa-tyllejä väistellään... ainakin niin pitkään kun äiti saa päättää :)


8. Otatko vastaan kasvatus/hoitovinkkejä? 
Otan mielelläni hoitovinkkejä, kyselenkin niitä. Kasvatusvinkkejä... not so much.


9. Lääkärikäyntejä? 
Ruutiinineuvoloiden lisäksi kaksi kertaa ennen lentoreissuja kun olen halunnut tsekata että beben korvat on kunnossa. Näitä on edeltänyt flunssanpoikaset ja hampaiden puhkeaminen joten ihan oireiden perusteella ollaan lääkäriin hakeuduttu, ei pelkän paranoidin maman :)
Vakuutus ei tosiaankaan tätä vauhtia maksa itseään takaisin, mutta hyvä niin :)


10. Matkoja?
Matkustelemaan päästiin ensimmäisen vuoden aikana ja reissut sujuivat loistavasti tyllerön kanssa! Ihana matkaseuralainen!



11. Vauvabloggaus vai sisustusbloggaus?
Luen itse molempia! Tykkään kirjoittaakin molemmista aiheista. Pidän tästä omasta sekamelskastani vaikka tunnenkin että blogillani ei ole selkeää kohderyhmää :) Pelkästään mammabloggaajaa minusta ei voi tulla, se on bloggaamisen alalajeista hurjin ja raadollisinkin vaikka aihe itsessään on mitä suloisin. Nostan mammabloggareille mitä nöyrimmin hattua! Ihanaa että jaksatte vaikka kommenttipalstalla hyökätään ajoittain kynsin hampain kimppuun. Siinä jos missä asettaa itsensä alttiiksi arvostelulle sekä julkiselle, verbaaliselle lynkkaukselle. Mikä siinä on että suurimmat loanheitot tapahtuu näissä blogeissa, Vauva-foorumeista puhumattakaan. Miten se on keneltäkään pois jos joku toinen tekee asioita eri tavalla ja kasvattaa lasta eri tavalla kuin toinen? Toisen äitiyden arvostelu on alhaista, mutta on aivan sama jos joku ei pidä sohvastani.
Pelkkää sisustusbloggaajaa minusta ei myöskään saa tehtyä. Olen höyhensarjalainen myös diy-projekteissa joten niistäkään en tarpeeksi täytettä saa bloggaukseen. Koen että sisutusasioissa ei ole monellakaan ole loputtomasti annettavaa ellei ole ammattilainen. Ja väkisin tehty täyte paistaa läpi. Itse rakastan lifestyle-blogeja jossa mixataan sitä sun tätä sopivassa suhteessa. 
Viime aikoina olen seurannut myös raksablogeja. Niissä pidän siitä että saan samassa paketissa faktaa ja myös hieman persoonaa, kurkistuksen siihen kuka sitä blogia oikeastaan kirjoittaa.

12.Kasvatusoppaat vai intuitio?
Intuitio, mausteena maalaisjärki.


13.Valmisruoka vai chef a'la mama? Lempiruokia?
Molemmat jees mutta pääsääntöisesti teen itse. Reissun päällä tai kiireessä suosin valmista. Typy aloitti kiinteiden maistelun vajaan viiden kuukauden iässä. Ensimmäisten kuukausien aikana olin ehdottomampi asian suhteen, tällöin tein pelkästään itse. Nyt on ihanan helppoa kun tyllerö syö jo samaa ruokaa kuin me. Ei ole enää kevään jälkeen suostunut purkeista syömään. Se taisi tyssätä huhtikuussa Kanadan SURKEAAN valikoimaan. Lähes kaikkiruokainen on, parhaita herkkuja tällä hetkellä: kukkakaali, ruisleipä, marjat, mantelit, juustot ja pesto. Upposipa kesällä anopin tekemä artisokkapizza oliiveineen :) Kaalilaatikko on ainoa jonka on sylkenyt pois.
Ensimmäisen vuoden aikana suun veti muikeimmalle avokado, parsakaali ja marjat.


14. Rutiinit vai go with the flow?
Tilanteesta riippuen. I'm easy ja onneksi typy on myös. Mutta kyllä meillä rutiineja rakastetaan. Koen että ne on pienen ihmisen elämässä erittäin tärkeitä ja tietyistä asioista pidetään aina kiinni, joskus tosin säveltäen. Aina pitää pystyä toimimaan hetki myös flowlla ilman että siitä syntyy kriisi.  



15. Vinkki kolmonen jaettavaksi vauva-vuoteen?
Itse päätin jo raskausaikana pysytellä pois vauva- ja perhelehtien keskustelupalstoilta, ne on ihan käsittämättömiä paikkoja. Se on tosin vaikeaa koska mistä tahansa aiheesta googlesta etsitkin, pörssikursseista, matkoista, auton huollosta tai resepteistä, aiheesta on varmasti faktaa Vauva-lehden foorumilla ja löydät itsesi sieltä anyway. 

3.10.2015

Sneak peek


Hullun keskeneräiseltä näyttää ja tuntuu mahdottomalta että tämän sekamelskan keskellä pitäisi pian asua. Vaikea edelleenkin hahmottaa onko lopputulos sitä mitä kuvitelmissaan on läpi käynyt. Muutamasta jutusta voisin heti sanoa että saattoi käydä pienoinen huti mutta en vielä tohdi arvostelella keskeneräistä. Onneksi nämä silmään pistävät asiat ovat ehkä vain hienosäätöä vailla. Paletti on vielä täysin kesken. Mutta tässä kevyttä esimakua surkean hämärien puhelinkuvien muodossa. En malta odottaa että pääsen fiilistelemään ja hykertelemään valmista! Kohta kehrään takkatulen loimussa, not long now! ;)









Leppoisaa lauantaita! :)


2.10.2015

Arvonnan voittajat

Lokakuun puolelle vierähti ja ihana sää jatkuu täällä Etelä-Suomessa ainakin!

Meillä viikonloppu sujuu hyvin oudoissa tunnelmissa kun pikkumirkku lähti eilen illalla Pohjanmaan mummulaan viikonlopun viettoon. Eka kertaa pidemmän aikaa erossa molemmista vanhemmista. Kaipasin meidän vauhtipakkausta eilen illalla niin paljon että sydän pakahtui kun katselin tyhjää sänkyä. Tänään on vapaapäivä enkä ole vieläkään osannut tarttua tekemisiin joita odottaa vino pino. Haahuilen vain kahvimuki kädessä. 

Mutta hei, jaarittelut sikseen kun on tärkeitä juttuja jaettavana!
Ihanasti osallistuitte huippusettien arpajaisiin ja niin kauniita kommentteja olen saanut lukea koskien blogini jatkoa. Kiitos tsempeistä, olette häkellyttävän ihania!<3

Random suoriutui jälleen näppärällä ja huolettomalla tavalla tehtävästään.
Se arpoi Jo Malonen setin voittajaksi
Erika-Marian! :)



Aesopin matkasetti lähtee antamaan ripauksen lisää matkustusmukavuutta Lillille! :) Lilli, laittaisitko minulle sähköpostiin yhteystietosi?


Olen yhteydessä voittajiin tänään! Onnea!

Ihanaa viikonloppua <3