Yhteistä aikaa

Palataan lomatunnelmiin kun on vielä jonkinlaisessa muistissa.

Se oli rauhallinen helmikuinen lauantaiaamu. Mies ampaisi silmät loistaen työhuoneesta ja sanoi: 'Montrealin lennot on nyt puoli-ilmaiset!' 
Ja ne oli! Lentodiilit on aina vaan huippusivusto! Siitä se ajatus sitten lähti. Reissun järkevyys taisi niiden hintojen siivittämänä lentää ikkunasta ulos. Sunnuntaina meillä oli lennot varattuna. Viis siitä olisiko meillä aikaa tätä matkaa toteuttaa.

Kanadassa meitä vetää puoleensa miehen perhe. Sisko, sekä tädit ja serkut perheineen. Edellisestä serkkujen tapaamisesta Suomessa on jo puolitoista vuotta. Itse matkustin nyt vasta toista kertaa Montrealiin, pikkuneiti ensimmäistä kertaa. Edellisestä reissustani tulee nyt jo kolme vuotta. Silloin matka oli hyvin helteinen sekä F1-täyteinen ajoittuessaan osin kisaviikonloppuun. 

Mies aina leikillään puolitosissaan sanoo että tyttärellä ei ole matkustuslupaa kaupunkiin sen jälkeen kun on täyttänyt 15v. Tämä siksi että kaikki suvun naiset kautta aikojen, jo ties monennessako sukupolvessa, ovat päätyneet Etelä-Pohjanmaalta Montrealiin piikomaan, sukuloimaan tai opiskelemaan, ja jääneet sille tielleen. Todennäköisyydet siis kohdillaan! ;) 

Draken brunssilla...

Nyt ei vielä ollut pelkoa jäämisestä joten sinne siis, tutustuttamaan pienokainen sukulaisiinsa. Palleron kummitäti, miehen sisko, ei valitettavasti ollut maisemissa koska on edelleen reppureissullaan maailman turuilla. Ihmetteli tosin että miksi sinne asti matkustetaan hänen poissaollessaan. Naurahdin että tyllerön 'viisumia' on vielä neljätoista vuotta jäljellä joten we'll be back ;)

I <3 Montreal.
Montrealin matalassa kaupunkikuvassa ja tunnelmassa on jotain niin samanlaista kuin Lontoossa. Kaduilla kävellessäni voin tuntea jotain hyvin tuttua. Paitsi että kuulen ja näen enimmäkseen ranskan kieltä. Voisin hyvin kuvitella Montrealin idyllisen Westmountin kaupunginosan omakseni. Siellä on kaikki tarvittava ja enemmänkin. Aamulla voi kipaista kulman taakse puistojoogaan, noutaa luomuleivän suoraan leipomosta ja maidon maitokaupasta tai vaikkapa piipahtaa walk-in salonkiin pikamanikyyriin. Pääkatu Sherbrooke valloittaa ihanilla, trendikkäillä putiikeilla, leipomoilla ja kahviloilla. Korttelin päästä löytyi mm. tämmöinen ihanuus, among others. Tarvitseeko muuta? Ja kaiken täydentää lyhyt kävelymatka Downtowniin.

Säät ei meitä tällä kertaa suosinut, kelit olivat aivan samanlaiset kun Suomen keväässä. Kevät oli reilusti myöhässä ankaran talven jäljiltä. Mutta toki meidän lähtöpäivänä oli jo t-paitakeli, ja seuraavalla viikolla lämpötilat hipoivatkin kolmeakymppiä. Kuinkas muutenkaan.

Me ollaan matkustelun suhteen hieman yhdistelyfanaatikkoja. Yhteen reissuun ympätään yleensä aina kaksi tai useampikin kohde jos vaan aikataulu sallii. Nyt aikataulu ja jaksaminenkaan ei mitään järkevää komboa sallinut. Silti etsittiin viimeiseen asti lentoja Montrealista johonkin lämpöiseen.
Hyvä että jäi lähtemättä, pelkästään Montrealissa aika lensi kuin siivillä kun tavattiin sukulaisia ja kiiruhdettiin paikasta toiseen. Ja koska meitä ei reissaamassa ole enää vain me kaks. Sitä itse lentäisi vaikka mihin ja milloin, lyhyelläkin varoitusajalla. Mutta pienen raahaaminen lyhyellä aikavälillä lentokentältä toiseen, maasta toiseen, aikavyöhykkeeltä toiseen... Time will come. 

 Seuraava ajatus oli autoilla Bostoniin, New Yorkiin, Niagaran putouksille tai Torontoon. No, nekin kaikki jäi :) Mutta pyrähdettiin sentään isommalla porukalla Quebecin puolelta Ontarioon, viikonlopun minibreikille Prince Edward Countyyn. Se olikin yksi reissun kohokohdista. Matkavinkkinä: Ihana paikka! 

Kaikki Countyn majapaikat olivat täyteen buukattu mutta meille järjestyi tilaisuus yöpyä Norman Hardien viinitilalla. Siellä syötiin hyvin, osallistuttiin henkilökunnan viininmaistelutuokioon ja vietettiin loistava ilta heidän kanssaan. Päästiin myös tarhoilla työn makuun. Autettiin edellisvuotisen kasvuston pois korjaamisessa. Kevät ja uusi kasvukausi tekee tuloaan sielläkin, vehreydestä ei ollut vielä tietoakaan. Mutta eihän ne viiniviljelmät, vaan se itse viini... :) Sitähän siellä on tarjolla ympäri vuoden. 

Seuraavana päivänä ajeltiin viininmaistajaisissa muutamalla viinitilalla ja nautittiin brunssi Drakessa. *TÄSSÄ* muutama syy piipahtaa Prince Edward Countyyn jos seuduille eksyt :)

Itselläni ei ollut ennen tätä matkaa hajuakaan Kanadalaisista viineistä, en rehellisesti sanottuna osannut yhdistää näitä kahta asiaa keskenään. Niin vain kävi että molemmat hullaannuttiin Prince Edward Countyn viinitiloihin ja viineihin. Hardien viinitilan lisäksi tutuiksi tulivat mm. Hinterland Winery, Hubbs Creek ja Longdog Winery. Uskomatonta osaamista! Olen saanut nauttia viinitilamaisteluista Toscanassa, Ranskassa sekä Californian Napassa eikä Prince Edwardin antimet häviä tälle joukolle lainkaan. 
Nämä on näitä matkailun helmiä ja parhainta antia kun tulee positiivisella tavalla yllätetyksi. Vannoimme että palaamme sinne kesäaikaan. Voin vaan kuvitella miten kaunista siellä silloin on.

Valkoista tynnyreistä...

Punaista pulloista...

Kuplia...

Sisältyi reissuun muitakin pieniä helmiä. En ole lätkäihminen, en käy matseissa kuin satunnaisesti... ja tällöinkin yleensä seuran vuoksi.
Saatan ehkä liigakauden lopussa tietää voittavan tiimin nimen, siinä kaikki.

Mutta kun tarjoutuu tilaisuus mennä NHL-peliin, menen varmasti. Pääsimme miehen kanssa viettämään date nightia, kahdestaan peliin. Legendaaristen joukkueiden playoffseja seuraamaan, Montreal Canadiens vs. Ottawa Senators. Täpötäyden kotihallin tunnelman kokeminen oli ainutlaatuista.

Tätä yhteistä breikkiä haluttiin, ja tarvittiin. Sille järjestettiin aika. Mies vaihtoi lomansa ajankohtaa, minä raivasin työvuoroihini pitkän vapaan. Miten mahtava on taas puurtaa yhteistuumin sitä suurinta haavetta, omaa kotia, kohti. Olihan voimaannuttava reissu <3