3rd

Tänään on tällainen aamu. Kolmannen päivän luukusta ei hyppää se virkeä, kaiken jaksava äiti. Fiilis on juuri tämä, tänä joulukuun kolmantena. 
 

Meillä on nukuttu levottomammin nyt kuukauden verran. Alkuun tuskailin zombiena kunnes tajusin että pikkuisella kaikki jumppa- ja liikkumishalut puskevat nyt uniinkin.  Neiti löytyi omasta sängystään milloin missäkin nurkassa kontillaan ja seisomisharjoitukset ottivat veronsa myös. Tukea vasten osataan jo nousta seisomaan ja pysytään hienosti pystyssä, sitä siis harjoitellaan öisinkin.

Tiedän, tiedän... Se on vain vaihe, ohimenevää. Liikkumisen ilo, onni uusien asioiden oppimisesta menee tottakai meidän kiitollisuuslistalla kärkeen :) Unet ja seesteisemmät yöt tekevät paluun vielä. Mutta jos ensi yönä vahingossa unta riittäisi pidemmissäkin kuin kahden tunnin pätkissä? 
*varovaisen toiveen heittää hän ilmaan ja juo kolmannen kahvikupillisen*

Ja virittäytyy joulufiilikseen tänään tällä <3

ps. Arvontamuikkari!! Vielä on aikaa osallistua. Kurkkaa ekaan luukkuun ;)