Kesän loppu

Oi arki, oi syksy! (Oi suklaa!) 

Niin se vaan kesä meni menojaan ja toivotankin syksyn mitä riemukkaimmin tervetulleeksi. Syksy on omien akkujeni lataamiselle parasta aikaa ja tunnen itseni aina järjettömän energiseksi. Rakastan neljää vuodenaikaa mutta syksy on yli muiden. Syksystä ja siitä ihan tavallisesta arjesta saan parhaat kicksit. Jo lapsena odotin koulun ja arkirutiinien alkamista. En juurikaan välittänyt lomista tai viikonlopuista :) 

Ihanalla tavalla kiireinen kesä on takana. Kesään on sisältynyt suhaamista paikasta toiseen ja lepoa sopivassa suhteessa. Pienokaisen ihka ensimmäiset citybreakit Tallinnaan ja Tukholmaan on tehty ja marraskuussa odottaa seuraava, hieman pidempi reissu. Arkea on nyt takana kolmatta viikkoa, mies palasi töihin pitkältä isyys/kesälomalta. Aivan loistava ratkaisu jättää isyysloma tähän ihanaan aikaan jolloin isän ja neidin välinen suhde hyötyi siitä todella paljon. On niillä omat juttunsa, kehittivät omia kahdenkeskisiä lomarutiineitaan. Me tehtiin ratkaisu isyysloman ajankohdasta vasta sairaalasta kotiuduttuamme. Oli mahdollisuus jäädä heti tai odottaa pidemmälle. Koska kaikki meni hyvin synnytyksessä ja toipumisessa, olin sitä mieltä että miehen olisi ollut turha jäädä kotiin heti alussa. Vaikka hienoa toki olisi ollut sekin, loma-aika valitettavasti on rajallinen. Toki koko pääsiäinen oli aikaa ihmetellä yhdessä uutta tulokasta. Nyt oli ihanaa seurata isän ja tyttären omia juttuja, isyysloma oli todellakin ISYYSloma. 

 

Arkiutiinit on jälleen siis 'haettu'. Mun rutiineihin on lähes aina kuulunut aamun aloitus kahvilla ja palalla suklaata. Aamusuklaa on päivän onnistumisen kannalta oleellinen asia. Joskus tapa lähtee käsistä, varsinkin raskausaikana, ja tällöin syön toisenkin palan.. tai rivin :) 
Ja, kyllä, syön myös sen ruisleivän tai kaurapuuron. Mutta suklaasta en tingi, tänäkään aamuna. 

Ja kynttilät palaa, voi että niitä palaa. Ihana syksy! 

Ihanaa viikkoa!